Oi te rakkaat lukijat!
Olen melkein unohtanut kiittää ja pahoitella teitä / teidän puolesta! Koska olen itserakas paskiainen ja rakastan itseäni niin että pinkit huulikiillot kuluvat siihen kun pussailen omakuvaani peilistä.
Olen tänään (huom, MAANANTAI) niin kiitollinen teille kaikille rakkaille lukijoille. Joskaan harrasta sarkastisuutta mihinkään suuntaan, voin vain todeta, että kaikki on tänään niin ihanaa! Kiitos rakkaat lukijani, siitä, että ihannoitte minua. Olen niin ylpeä sanoessani omistavani teidät! IHANAA IHANAA.
Todellisuudessa jos uskoit TAAS kaiken mitä sanoin...(ihan vitun iso huokaus)... Helvetti soikoon. Koska tämän vitun maanantain takia kärsin, kärsin ja kärsin.. Kuten myös esimieheni näyttää kärsivän... Uskon todella vasta huomenna, että maanantaillekin on joku syy.
Olisin todella halunnut laittaa esimiehellenikin hieman pinkeää huulikiiltoa ihan vain "piristääkseni" hänen päiväänsä. Todellinen lopputulos oli; lisäsin sitä pissiskiiltoa omaan naamaani, enkä edelleenkään näytä yhtään nätimmältä. Todella hienoa on tietenkin se, että pissispuhelimeni on aivan täysin saman värinen kuin pissishuulikiiltoni. Koska tämä vitun näppäimistö on taas minua vastaan päätän lopettaa tämän pissistelyn sanoin: vitunvitunvitunvvitunvittu.
maanantai 28. huhtikuuta 2008
Luonne analyysiä
Viikonloppuna ehti mietiskelemään pitkästä aikaa asioita. Ensimmäinen vapaa oli lauantaina 12 työpäiväputken jälkeen. Tein mielessäni pitkästä aikaa luonne analyysiä itsestäni ja muista. Olen mennyt tekemään lupauksen, että lopetan muiden psykoanalysoimisen (en tietenkään luvannut lopettaa sen tekemistä keskenäni). Koska tästä lupauksesta on kulunut jo useampi vuosi, ja ajattelin ihan vain kiusallani sen rikkoa..... HAHAHA. Aijon tehdä koko viikon läheisistäni analyysejä, tykkäsivät siitä tai ei.
Koska itsestäni oli tarkoitus juuri tällä hetkellä tehdä oma-analyysi, aijon siirtää sen sellaiseen hetkeen, jolloin teen vähemmän kuolemaa... Tämän hetkinen olotilani ei anna myöden luovalle ajatelulle. Oksettaa ja särkee päähän. JA vittu EN ole raskaana PISTE. Kärsin migreenistä, EN raskaudesta. Minä en lapsia hanki perkele. Asiaan palatakseni omasta analyysistäni, teen sen hetkellä, kun voin paremmin, enkä vetele ranteita auki. Kiitos
Koska itsestäni oli tarkoitus juuri tällä hetkellä tehdä oma-analyysi, aijon siirtää sen sellaiseen hetkeen, jolloin teen vähemmän kuolemaa... Tämän hetkinen olotilani ei anna myöden luovalle ajatelulle. Oksettaa ja särkee päähän. JA vittu EN ole raskaana PISTE. Kärsin migreenistä, EN raskaudesta. Minä en lapsia hanki perkele. Asiaan palatakseni omasta analyysistäni, teen sen hetkellä, kun voin paremmin, enkä vetele ranteita auki. Kiitos
perjantai 25. huhtikuuta 2008
HAA
Ja minähän päätin tämän koko perjantain vittumaisuudessaan olla kirjottamatta mitään vitun blogia. Mutta sitten kävi sellainen kummallinen tapahtuma, joka todella sai minut hetkeksi hiljaiseksi ja vaan huokailemaan...
Kaksi kokonaista päivää (AINAKIN) olen uudella työpaikalla yrittänyt saada itselleni halausta (eli toisinsanoen halihuoraa, koska olen ehkä vähän halausriippuvainen). Edellisellä työpaikalla minulla oli halikaveri, jota sai halata niin paljon kuin halusi.
Nyt sain halauksen. Ison halauksen ja huokaisin helpotuksesta ja jäin virnistelemään. Kiitos Olavi kun pelastit minun perjantain ! :)
Kaksi kokonaista päivää (AINAKIN) olen uudella työpaikalla yrittänyt saada itselleni halausta (eli toisinsanoen halihuoraa, koska olen ehkä vähän halausriippuvainen). Edellisellä työpaikalla minulla oli halikaveri, jota sai halata niin paljon kuin halusi.
Nyt sain halauksen. Ison halauksen ja huokaisin helpotuksesta ja jäin virnistelemään. Kiitos Olavi kun pelastit minun perjantain ! :)
torstai 24. huhtikuuta 2008
psssst.
Vielä lisäyksenä kuinka ihana torstai voi olla;
voitin tuhannen euron arvoisen liikuntalahjasetelin.
KIIITTOS.
voitin tuhannen euron arvoisen liikuntalahjasetelin.
KIIITTOS.
Tämän päivän ja tulevan kesän haaveita
Jesh, jesh, jesh!!! Kauan odottamani paketti saapui eilen kotiin kuljetettuna!! Olin ihan nukuksissa silloin kun minulle soitettiin, että tullaan käymään. Sen jälkeen väsymys katosi totaallisesti, koska tiesin mitä kohta oven taakse kiikutetaan. Paketti käteen ja revin sen heti auki. Siellä se oli! Maailman ihanin pissispuhelin!! SE PINKKI!! Tätä kun olen jauhanut viimeiset 2 kk ja odotukseni loppui, olen niiiiiiiin onnessani.
Olen etsiskellyt sellaista täydellistä salille kannettavaa "jumppa"kassia. Löysin sen ihanuuden noin kuukausi sitten. Viikon hirveän kaivamisen jälkeen, erittäin turhautuneena olin valmis jo tilaamaan sen ihanasta maasta nimeltä Yhdysvallat. Vitun jenkit olisivat tietenkin halunneet rahti kuluja pienelle paketille 89 dollaria. Eli noin 4 kertaa enemmän kuin mitä se laukku maksoi... Vitun jenkit, vitun puska.
Nyt sitten eilen ylitin kynnykseni ja soitin maahantuojalle. Sieltä sitten läheteltiin sähköpostia, mihin tätä kyseistä laukkua on lähtenyt. Soitin muutamaan paikkaan ja aina sama vastaus (jos siellä vastattiin puhelimeen) : ei täällä enää niitä ole. Viimeiseen oljenkorteeni takertuen, soitin Tampereelle. JA sieltä SE löytyi!!! Tampereella ne olivat jo valmiita varaamaan sen laukun pidemmäksikin aikaa! Mutta koska minä haluan sen HETI, niin lähdemme reissuun lauantaina ja noudamme Mamin uuden kullan kotiin.
Eilinen oli siis kaikin puolin ihana päivä, näiltä osin ainakin. Olin aivan loppu ja laiskottelin, enkä lähtenyt pilatekseen tai hydrobiciin. En jaksanut edes keksiä tekosyitä "laiskuudelle" ja väsymykselle, koska olin niin loppu. Onneksi tänään on ihanaa ja kivaa! On ollut hyvä aamukin. En todellakaan ole mitään aamuihmisiä ja kuitenkin olin tänään töissä ajoissa!
Haaveilen nyt kesälomasta ja rusketuksesta. Haluan niiiiiin kovasti etelään ja viettää siellä laatuaikaa. Kuitenkin niin huimasti olenkin matkustanut, että ensimmäinen etelän reissu oli kohta 2 vuotta sitten. Ja nyt olen sitten saanut päähäni, että haluan Saksaan. Sinne lähtemiselle pitää saada lupa siltä rentulta, joka asuu meillä. Harmittaa jos ei lupaa saa, mutta onhan niitä muitakin mahdollisuuksia päästä Saksaan kuin juuri sillä kesäloma viikolla 10 viikon kuluttua.
Tänään aijon saada jotain aikaiseksi, mutta näin aamutuimaan en jaksa miettiä mitä se olisi. En aijo tänään valittaa, kitistä tai itkeä. Tänään on torstai ja minä AIJON näyttää torstai päiville, ettei näistä tule uusia maanantaita, MINÄ aijon loistaa tänään ja olla ihana. Ja vittuun torstain huonotuulisuus ja huono-onnisuus. MINÄ päätin haistattaa huonoille asioille tänään paskat. Tänään eletään haaveissa!
Olen etsiskellyt sellaista täydellistä salille kannettavaa "jumppa"kassia. Löysin sen ihanuuden noin kuukausi sitten. Viikon hirveän kaivamisen jälkeen, erittäin turhautuneena olin valmis jo tilaamaan sen ihanasta maasta nimeltä Yhdysvallat. Vitun jenkit olisivat tietenkin halunneet rahti kuluja pienelle paketille 89 dollaria. Eli noin 4 kertaa enemmän kuin mitä se laukku maksoi... Vitun jenkit, vitun puska.
Nyt sitten eilen ylitin kynnykseni ja soitin maahantuojalle. Sieltä sitten läheteltiin sähköpostia, mihin tätä kyseistä laukkua on lähtenyt. Soitin muutamaan paikkaan ja aina sama vastaus (jos siellä vastattiin puhelimeen) : ei täällä enää niitä ole. Viimeiseen oljenkorteeni takertuen, soitin Tampereelle. JA sieltä SE löytyi!!! Tampereella ne olivat jo valmiita varaamaan sen laukun pidemmäksikin aikaa! Mutta koska minä haluan sen HETI, niin lähdemme reissuun lauantaina ja noudamme Mamin uuden kullan kotiin.
Eilinen oli siis kaikin puolin ihana päivä, näiltä osin ainakin. Olin aivan loppu ja laiskottelin, enkä lähtenyt pilatekseen tai hydrobiciin. En jaksanut edes keksiä tekosyitä "laiskuudelle" ja väsymykselle, koska olin niin loppu. Onneksi tänään on ihanaa ja kivaa! On ollut hyvä aamukin. En todellakaan ole mitään aamuihmisiä ja kuitenkin olin tänään töissä ajoissa!
Haaveilen nyt kesälomasta ja rusketuksesta. Haluan niiiiiin kovasti etelään ja viettää siellä laatuaikaa. Kuitenkin niin huimasti olenkin matkustanut, että ensimmäinen etelän reissu oli kohta 2 vuotta sitten. Ja nyt olen sitten saanut päähäni, että haluan Saksaan. Sinne lähtemiselle pitää saada lupa siltä rentulta, joka asuu meillä. Harmittaa jos ei lupaa saa, mutta onhan niitä muitakin mahdollisuuksia päästä Saksaan kuin juuri sillä kesäloma viikolla 10 viikon kuluttua.
Tänään aijon saada jotain aikaiseksi, mutta näin aamutuimaan en jaksa miettiä mitä se olisi. En aijo tänään valittaa, kitistä tai itkeä. Tänään on torstai ja minä AIJON näyttää torstai päiville, ettei näistä tule uusia maanantaita, MINÄ aijon loistaa tänään ja olla ihana. Ja vittuun torstain huonotuulisuus ja huono-onnisuus. MINÄ päätin haistattaa huonoille asioille tänään paskat. Tänään eletään haaveissa!
tiistai 22. huhtikuuta 2008
Aamuja ja aivastuksia
Tänään, kuten aina muinakin aamuina, olen ihan unenpöpperössä ja aivastelen minkä ehdin. Koska tämä aamu ei poikkea muista aamuista muuten, kuin sillä, että saavuin AJOISSA työpaikalle. Tänään on onneksi tiistai. Eilinen Maanantai, hyi. Maanantai töissä aamusta asti sujui hyvin, toisin kuin torstailla on tapana tätä nykysin. Jos maanantai aamu sujuu, niin loppu päivän on kai tarkoitus mennä aivan vituiksi.
Olen löytänyt itselleni uutta toimittavaa ja uutta harrastettavaa, kiitos Kaikkosen. Ei sen vitun tanssii tähtien kanssa -kanki Kaikkosen, vaan MUN Kaikkosen. Kaikkonen on saanut taottua mun pieneen kiven kovaan päähäni, että nyt ruvetaan liikkumaan, kiitos. Koska kun minä lähden liikkumaan, pitää sitten olla varusteetkin sen mukaiset. Tiedän olen ehkä hippusen pinnallinen, entäs sitten?
Koska MINÄ löysin maailman ihanimman "liikunta laukun" ja minä kun sen löysin kerran, niin mikään muu ei enää kelpaa. Kaikki paskat asiakaspalvelijat vaan sattu sitten mun kohdalle eilen. Lopulta tilanne 10 kauppaa kierrettyäni, jalat tuhottuani, hermot riekaleina ja itku kurkussa menin kotiin kiukuttelemaan ja se kiukku ei lähtenyt sitten muulla kuin levyllisellä suklaata. Ne paskiaset on myynyt joko A) sen mun ihanuuden loppuun tai B) edes ikinä hankkineet mitään niin ihanaa niiden paskoihin kauppoihin. JA kaiken tämän päälle, kukaan ei auttanut mua löytämään SITÄ mitä MINÄ etsin. PASKIAISET PERKELE.
Koska minä en taas saanut mitä minä halusin, rupesin vielä jääräpäisemmäksi. Mulle ei vaan kelpaa mikään muu. Eihän mulle kelpaa mikätahansa koskaan. Kiitos. Rakastan olla vähän turilasjäärä. Minähän sitten vielä menin päättämään, että se laukku löytyy ja sen minä haluan salille. PISTE. Mikään muu ei kelpaa, ei, ei, ei, EI! Kengät onneksi vielä löyty sieltä shitmarketin hyllyltä, mutta vittuillakseni, jätin ostamatta. Tähän EI tietenkään liity se, että kun suhahdin kotoa kaupoille, niin enhän minä unohtanut lompakkoa ja reseptejä kotiin. Enkä tietenkään ollut edes menossa apteekkiiin, ehehen. MAAANATAI, vittu.
Koska muistellessa eilistä, voi todeta, että tämä aamu on ollut jo MILJOONA kertaa parempi ja tästä koko tiistaista tulee MILJOONA kertaa kivempi ja minä aijon olla tänään paras. Nyt on parempi lähteä pönkittämään hyvää päivää kavilla ja röökillä.
Olen löytänyt itselleni uutta toimittavaa ja uutta harrastettavaa, kiitos Kaikkosen. Ei sen vitun tanssii tähtien kanssa -kanki Kaikkosen, vaan MUN Kaikkosen. Kaikkonen on saanut taottua mun pieneen kiven kovaan päähäni, että nyt ruvetaan liikkumaan, kiitos. Koska kun minä lähden liikkumaan, pitää sitten olla varusteetkin sen mukaiset. Tiedän olen ehkä hippusen pinnallinen, entäs sitten?
Koska MINÄ löysin maailman ihanimman "liikunta laukun" ja minä kun sen löysin kerran, niin mikään muu ei enää kelpaa. Kaikki paskat asiakaspalvelijat vaan sattu sitten mun kohdalle eilen. Lopulta tilanne 10 kauppaa kierrettyäni, jalat tuhottuani, hermot riekaleina ja itku kurkussa menin kotiin kiukuttelemaan ja se kiukku ei lähtenyt sitten muulla kuin levyllisellä suklaata. Ne paskiaset on myynyt joko A) sen mun ihanuuden loppuun tai B) edes ikinä hankkineet mitään niin ihanaa niiden paskoihin kauppoihin. JA kaiken tämän päälle, kukaan ei auttanut mua löytämään SITÄ mitä MINÄ etsin. PASKIAISET PERKELE.
Koska minä en taas saanut mitä minä halusin, rupesin vielä jääräpäisemmäksi. Mulle ei vaan kelpaa mikään muu. Eihän mulle kelpaa mikätahansa koskaan. Kiitos. Rakastan olla vähän turilasjäärä. Minähän sitten vielä menin päättämään, että se laukku löytyy ja sen minä haluan salille. PISTE. Mikään muu ei kelpaa, ei, ei, ei, EI! Kengät onneksi vielä löyty sieltä shitmarketin hyllyltä, mutta vittuillakseni, jätin ostamatta. Tähän EI tietenkään liity se, että kun suhahdin kotoa kaupoille, niin enhän minä unohtanut lompakkoa ja reseptejä kotiin. Enkä tietenkään ollut edes menossa apteekkiiin, ehehen. MAAANATAI, vittu.
Koska muistellessa eilistä, voi todeta, että tämä aamu on ollut jo MILJOONA kertaa parempi ja tästä koko tiistaista tulee MILJOONA kertaa kivempi ja minä aijon olla tänään paras. Nyt on parempi lähteä pönkittämään hyvää päivää kavilla ja röökillä.
torstai 17. huhtikuuta 2008
V*TUN HYVÄÄ HUOMENTA!
Kuten joka aamu, pääsin taas tänään kiroilemaan rikkinäistä herätyskelloa. Nukuin pommiin (osittain tahallani jäin siihen päälle vielä lorvimaan kotiin). Töihin päästyäni esitin tietenkin nöyrää ja katuvaista siitä, että saavuin työpaikalle 40 minuuttia myöhässä. Tiedän tehneeni väärin, mutta mitä hauskaa olisi elämässä, jos joskus ei vähän kapinoisi.
Koska mua nyt taas jatkuvasti keskeytetään tässä blogin kirjoittamisessa ja tungetaan vaan töitä lisää.. Perkele, kukaan ei taas kunnioita mun ihan omaa hetkeä. Eli koska olen tullut myöhässä, niin mua taas rangaistaan. Keitin perkele vielä kahvit koko porukalle ja tässä seisoo kiitos. Ehkä hieman taas vedän tämän kaiken yli, koska se on se mitä teen työkseni. Ei se kahvin keittäminen vaan juoksevien töiden hoito.
Tunnen olleeni tänä aamuna kuitenkin erityisen ahkera ja tehneeni jo parannusta maailmalle, mutta tuntuu silti, ettei tämä aamu lopu koskaan. Täällä työpaikalla on muillakin näemmä vitun hyvä aamu. Kaikki vaan kiroilee ja murisee. Hienoa työpaikka toimintaa. JA tämä ei ollut MITENKÄÄN minun aiheuttamaa! Tänään on vaan niin vitun hyvä aamu.
Jos yrittäisin saada kadotetut aamutuntini kiinni, niin en tekisi siis yhtään mitään, niinkuin normaaleihin aamurutiineihini kuuluu. Olen aamulla kiukkuinen, jos en saa kahvia ja tupakkaa. Olen tapojeni orja, enkä pääse siitä mihinkään. Enkä edes halua. Sitten se kaunis päivä kun tupakanpolton olen lopettanut, aloitan uudet rutiinit ja alan polttaa isoja sikareita aamuisin, ihan vaan kiusallani.
Koska en jaksa kiukutella siitä kuinka perseelleen tämä aamu nyt vaihteeksi on taas mennyt, palaan taas siihen tunnelmaan kuinka torstaista on tullut minulle uusi maanantai. Ennen aina maanantaisin kaikki meni ihan päin vittua ja nyt se tapahtuu aina vain torstaisin. Jotain positiivista on siinäkin asiassa, koska torstain jälkeen tulee aina perjantai ja perjantaina alkaa viikonlopun vietto. Paitsi tietenkin tänä viikonloppuna, koska omistan 12 päivää nyt putkeen työnteolle, helvetti.
Tämä uusi maanantai tuntuu aina ihan tuskaisen pitkältä. Kaikki muut päivät kuluvat nopeasti. Eli taas olen perustellut itselleni mahdollisimman hyvin, miksi minun EI pitäisi työskennellä ollenkaan torstaisin. Olen pian ehtinyt paatua jo uusiin ajatuksiini tämän torstain kanssa. Ennen maanantaisin, erittäin kärttyisenä kiroilin, että kaikki maanantait pitäisi poistaa kalenterista ja korvata jollain muulla päivällä. Nyt en edes halua torstaita poistaa, torstain PITÄISI olla toivoa täynnä.
En ole väsynyt, kiukkuinen tai muuten vain kärhämä. Odotan huomista ihanaa perjantaita, jolloin töiden jälkeen pääsen rentoutumaan joogaan. AAAAAH. Ihana harrastukseni vuosien taka aikoo palata kuvioihin. Tämän ajatuksen turvin aijon selvitä tästä torstaista aivan uskomattoman hyvin ja olla huomenna paljon parempi ihminen kuin tänään vitun hyvänä torstaina.
Koska mua nyt taas jatkuvasti keskeytetään tässä blogin kirjoittamisessa ja tungetaan vaan töitä lisää.. Perkele, kukaan ei taas kunnioita mun ihan omaa hetkeä. Eli koska olen tullut myöhässä, niin mua taas rangaistaan. Keitin perkele vielä kahvit koko porukalle ja tässä seisoo kiitos. Ehkä hieman taas vedän tämän kaiken yli, koska se on se mitä teen työkseni. Ei se kahvin keittäminen vaan juoksevien töiden hoito.
Tunnen olleeni tänä aamuna kuitenkin erityisen ahkera ja tehneeni jo parannusta maailmalle, mutta tuntuu silti, ettei tämä aamu lopu koskaan. Täällä työpaikalla on muillakin näemmä vitun hyvä aamu. Kaikki vaan kiroilee ja murisee. Hienoa työpaikka toimintaa. JA tämä ei ollut MITENKÄÄN minun aiheuttamaa! Tänään on vaan niin vitun hyvä aamu.
Jos yrittäisin saada kadotetut aamutuntini kiinni, niin en tekisi siis yhtään mitään, niinkuin normaaleihin aamurutiineihini kuuluu. Olen aamulla kiukkuinen, jos en saa kahvia ja tupakkaa. Olen tapojeni orja, enkä pääse siitä mihinkään. Enkä edes halua. Sitten se kaunis päivä kun tupakanpolton olen lopettanut, aloitan uudet rutiinit ja alan polttaa isoja sikareita aamuisin, ihan vaan kiusallani.
Koska en jaksa kiukutella siitä kuinka perseelleen tämä aamu nyt vaihteeksi on taas mennyt, palaan taas siihen tunnelmaan kuinka torstaista on tullut minulle uusi maanantai. Ennen aina maanantaisin kaikki meni ihan päin vittua ja nyt se tapahtuu aina vain torstaisin. Jotain positiivista on siinäkin asiassa, koska torstain jälkeen tulee aina perjantai ja perjantaina alkaa viikonlopun vietto. Paitsi tietenkin tänä viikonloppuna, koska omistan 12 päivää nyt putkeen työnteolle, helvetti.
Tämä uusi maanantai tuntuu aina ihan tuskaisen pitkältä. Kaikki muut päivät kuluvat nopeasti. Eli taas olen perustellut itselleni mahdollisimman hyvin, miksi minun EI pitäisi työskennellä ollenkaan torstaisin. Olen pian ehtinyt paatua jo uusiin ajatuksiini tämän torstain kanssa. Ennen maanantaisin, erittäin kärttyisenä kiroilin, että kaikki maanantait pitäisi poistaa kalenterista ja korvata jollain muulla päivällä. Nyt en edes halua torstaita poistaa, torstain PITÄISI olla toivoa täynnä.
En ole väsynyt, kiukkuinen tai muuten vain kärhämä. Odotan huomista ihanaa perjantaita, jolloin töiden jälkeen pääsen rentoutumaan joogaan. AAAAAH. Ihana harrastukseni vuosien taka aikoo palata kuvioihin. Tämän ajatuksen turvin aijon selvitä tästä torstaista aivan uskomattoman hyvin ja olla huomenna paljon parempi ihminen kuin tänään vitun hyvänä torstaina.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)