en keksi sanottavaa

Koska olen tuntenut itseni liian kyyniseksi, koska olen tuntenut itseni yksinäiseksi muiden joukossa, koska olen kätkenyt hymyyn kaiken sen paskan ja surun, jota harteillani kannan. Koska olen joutunut ajattelemaan ja muuttamaan ajattelutapaani, koska olen joutunut arvostelemaan muita eri tavalla kuin ennen. Koska olen tuntenut sellaisia tunteita, joita en edes tiennyt olevan.

Koska en halua olle enää sellainen, joksi luulitte, koska en halua enää piiloutua. Koska en halua enää nähdä vaivaa sen eteen, että voisin olla hetken pidempään onnellinen. Koska olen kärsinyt tarpeeksi tuskaa ja koska olen itkenyt kaikki kyyneleet, mitä voi vain olla. Koska olen väsynyt. Koska olen vaivaantunut ja suivaantunut olemisesta. Koska haluan jotain muuta. Koska haluan enemmän. Koska en kestä enää sitä surua, jota joutuu ihminen kokemaan ja sitä paskaa mitä muut tuottaa.

Koska en halua ajatella saattavani viimeiselle matkalle ihmistä, joka oli eläessään vielä tärkeämpi kuin tiesinkään. Koska nyt minua ei voi enää lohduttaa mikään. Koska oma äitinikin tuntuu olevan minulle etäisempi kuin koskaan. Koska minä en jaksa enää. Koska minulla on paha olla. Koska en jaksa enää istua hiljaa. Koska minulla on halu vain huutaa se paha olo ulos. Koska minä haluan olla onnellinen. Koska minä haluan enemmän.

Koska en halua enää kokea sellaista henkistä tappiota ja turpaan ottoa, mihin ei pitäisi tämän ikäisenä edes joutua. Koska en jaksa. Koska minulla on halu saada onnellisuuteni takaisin. Koska en kestä olla enää muiden tallottavana. Koska minulla on mies, joka minua rakastaa. Koska mies, jota itsekin rakastan ja haluan olla hänelle parempi puoliso. Koska jos minä en jaksa enää, miten jaksaa se mies, joka on kaikkensa minun eteen jo tehnyt.

Koska joudun ajattelemaan muita ensin, koska joudun olemaan omassa elämässäni aina toinen. Koska tämä paska loppuu. Koska on minun todellinen vuoroni. Koska minulle annetaan se vapaus. Koska on minun vuoroni?