Back to back

Taas tässä ollaan ja ihmetellään miten ihminen ja ihmismieli saadaan solmuun. Tunnen arvottomuutta tunnen pelkoa, itseinhoa ja lohduttomuutta. Kaikki ne tunteet joiden takia voisin olla olematta. Tunteet mitä ei pysäytä kun ei nuku eikä syö. Liian väsynyt taas kaikkeen ja yrittää repiä itsestään irti sen että jaksa avain huomiseen. Huominen ja vielä viikko. Päästäänkö sitten irti. Annanko kaiken olla ja onko olo yhtään parempi sen jälkeen? Haluan vain pois. Haluan vain kainaloon ja saada edes hetkeksi kaiken pois päältä. Sain vasta sen hetken ja nautin. Sain sen mitä halusin. Ja nyt jo on jo se kamala kaipuu ja todellisuus tajuta se että taas se on jotain mitä en voi saada. Haluan vain taas saaman syliin ja kainaloon. Haluan saada sen pienen hetken. Mutta haluan sen pysyvästi. Mitä helvettiä mä teen itseni kanssa?