maanantai 28. tammikuuta 2013

Kaiken vaikeutta

Kumpa osaisin kirjoittaa sellaisen rakkaustarinan omaan elämääni mitä olen halunnut, haaveillut ja uskonut. Kumpa elämässä voisi kirjoittaa yli sen mitä katuu ja haluaisi jälkikäteen muuttaa. Kun elämässä saisi tehdä asioita uudelleen eikä aina kokea kaikkea vaikeimman kautta. Kaikki vaikeudet on tuntunut vain siltä että ne laskeutui mustana pilvenä mun päälle ja otti syleilyyn kaikella tuiskulla ja salamoilla. Kaikki vaikeudet on saanut mut pelkäämään asioita eri tavalla. Kaikkien vaikeuksien kannattelu on taakka. Kaikki mitä voi kuvitella että menee pieleen antavat itsestään sen kaikista vaikeimman puolen. Opin vaikeimman kautta mitä on kun nöyrtyy ottamaan avun vastaan vaikka siinä ei ole mitään hävittävää ja mitään noloa. Nöyryyttänyt omaa itsenäisyyttä ja kovuutta sillä että antanut vaikeuksien kantaa liian pitkälle ennenkuin suostui taipumaan omista ehdoista ja rajoista. Kaikki vaikeudet on langetettu liian nopeasti yhden ihmisen niskaan.. Kumpa voisin voittaa omat vaikeudet ja kirjoittaa edes loppu tarinan uusiksi ennen todellista loppua. Ennenkuin on liian väsynyt ja luovuttaa. Luopuu kaikesta siitä mikä olisi sen taistelun arvoista. Kirjoittaisin itselleni rakkaustarinan lopun, sen imelän "he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka". Sen vaikeus ja kirjoittaminen. Sen rakkauden tunnustaminen. Yksin peiton alla mietin että miten onkaan vaikeaa kohdata tätä maailmaa täysin yksin ilman sitä joka tekee elämästä elämisen ja taistelun arvoisen. Se toinen joka täydentää elämää epätäydellisyyksineen ja tekee ennemminkin tekisi meistä epätäydellisen täydellisen ja antaisi vihdoin sen onnen ja onnellisen lopun. Ennen kaikkea lopettaisi kanssani sen kaikista kauheimmat vaikeuden. Päästäisiin kanssani irti ja antaisi täydellisesti sen kaiken kaaoksen kaikilta ympäriltä. Kumpa saisin sanottua kaikki vaikeimmatkin asiat ja lopettaisin sen toisen kanssa kaikki vaikeudet ja yhdessä saisimme onnen, ilon, elämänilon ja tyytyväisyyden. Tyytymällä siihen mitä me voisimme saavuttaa, ansaita ja pystyisimme yhdessä tekemään ja olemaan. Kaikessa vaikeudesta haluan uskoa että rakkaus voittaa kaiken, vihan, surun, yksinäisyyden ja synkkyyden antaen vain tilaa sille mikä on tärkeintä, me, minä ja sinä ja meidän tulevaisuus ja perhe. Antaa tilaa rakastaa ja kasvaa. Kukoistaa ja hyvänolon tunteen. Se mikä meille kuuluu ja me ansaitsemme. Saavutamme, pystymme. Tukien, rakastaen, ymmärtäen. Meidän onni, elämä, koti ja yhteinen (ikuinen) tulevaisuus. Kaikki vaikeudet yhdessä selättäen. Kaikesta vaikeudesta irti päästäen siihen onnen satamaan jotka kumpikin ansaitsee. Rukoillen, toivoen, uskoen ja rakastaen onnelliseen loppuun. Kumpa se ei olisi niin vaikeaa kuin se voi kuulostaa. Tämän vaikeuden olen valmis selättämään keinoja kaihtamatta, jos saan kuulla sen että en usko siihen yksin.

Ei kommentteja: