Toisena päivänä haluan olla joku aivan muu. Haluan saada voimaa muuttaa asioita. Joitain asioita vain haluan saada takaisin niinkuin ne oli. Haluan olla erilainen, haluan olla minä, en halua muuttua mihinkään. Haluan mennä ajassa taaksepäin tänä erilaisena ihmisenä mitä olen. Haluaisin kokea ne samat asiat vain viisaampana, kerran kokeneena ja tehdä päätös eri suuntaan siinä kohtaa kun se oli pakko tehdä paniikin vallassa.
Mä haluaisin olla vaan joku muu, joku tunteeton, joku jonka ei tarvitse itkeä. Joku joka osaa tehdä asiat miten ne pitäisi tehdä. Joku erilainen minä. Sellainen joka ei tee tässä tilanteessa niitä virheitä, jolla saadaan taas jokainen aamu tuntumaan pahalta. Joku jolla ei ole fyysistä kipua siitä kaipuusta. Joku sellainen joka pysyy vahvana niissä tilanteissa kun murrun itse. Joku sellainen joka saa voimaa asioiden huonosta tilasta huolimatta.
Haluan olla minä, haluan olla se joka sinä haluat, haluan olla oma itseni, haluan olla se mistä haaveilet. Haluan olla kaikki ne asiat mitkä voin vain sanoin kertoa. Haluan saada kaiken tehtyä niin kuin on suunniteltu. Haluan saada sen kaiken mistä olen puhunut, kaiken sen mitä on haaveiltu. En halua saada niitä asioita tänä ihmisenä mitä olen. Tiedän mitä tämä on minulle, miksen voi olla joku muu ja kokea sitä toisin? Miksen saa suljettua sitä tunteilua pois siitä? Miksen voi vain saada tähän hetkeksi jotain muuta kokemaan kaikki nämä tunteet, että saisin olla hetken autuaassa tunteettomuudessa?
Haluan sen mitä menetin, haluan saada kaiken takaisin ja enemmän. Haluan tehdä asiat toisin. Kulkea pää ylpeänä pystyssä ja huutaa kuinka olen minä, kuinka onnistuin. Haluan saada olla siinä euforiassa. Haluan saada tämän kaiken olemalla minä. Olemalla erilainen, olemalla uusi minä. Haluan saada sanotuksi, olen kasvanut, olen oppinut ja ymmärtänyt, mitä elämä on kun se tuntuu kuin olisi joku muu erilainen minä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti