Kumpa tietäisit kuinka pahasti sydämeni särjit. Kumpa tietäisin miten sen korjaisin. Kumpa tietäisit kuinka syvät arvet sydämeeni jätät. Kumpa tietäisin milloin niihin arpiin uskaltaisin rohkeana koskea tuntematta enää kipua. Kumpa näkisit kuinka sisälläni palaa tunteeni. Kumpa tietäisin millä sen palon sammuttaisin. Kumpa näkisit kuinka surullinen olen vuoksesi. Kumpa osaisin vähemmän peittää tunteeni. Kumpa tietäisit paljon pelkkä katseesi minulle merkitsee. Kumpa uskaltaisin olla katsomatta kasvojasi. Kumpa tietäisit miten syvällä tunnen kosketukseni. Kumpa osaisin torjua kätesi, huulesi, ihosi. Kumpa tietäisit miten kosketuksesi tuntuu vaikket enää koskekaan. Kumpa osaisin sulkea kaikki tuntoni pois iholtani. Kumpa tietäisit kuinka satutat minua sanomattomuudellasi. Kumpa osaisin sanoa sinulle sen.
Haluaisin kuiskata kaikki tunteeni korvaasi, sen sijaan avaan suutani vastatuuleen. Haluaisin huutaa turhautuneisuutesi suoraan naamallesi, sen sijaan itken tuskaani. Haluaisin kertoa sinulle kaiken pahan mielen minkä aiheutit, sen sijaan käännän selkäni. Haluaisin ottaa sinut syliini, sen sijaan suljen käteni. Haluaisin tuntea sinut lähelläni, sen sijaan juoksen pois. Haluaisin sen kaiken ilman tätä että teen sen toisin.
Haluan saada sydämeni takaisin. En sitä ikinä saa, koska veit sen sirpaleet mukanasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti