Työttömän onnellisuutta osa 2

Noooniin,

Palatakseni edelliseen aiheeseen:

Työttömänä olet vapaampi, ajallisempi ja rahallisempi (ainakin rahantulo versus työnteko). Työtön saa olla juoppo, työtön saa olla pummi. Koska se on työtön sillä on lupa siihen. Työttömänä saa tehdä mitä huvittaa, pireskellä sohvalla kaiket pitkät ja kirjottaa sen jälkeen "todella" huvittavasta ja monipuolisesta elämästään kirjan, jolla tekee sitten miljoonia ja silti on työtön, mutta ammatiltaan "ehkä kirjailija". Tässä vetoan Juha Vuoriseen. Se kirjotti juoppohullun päiväkirjoja joku miljoona. Ehkei se kaveri ollut työtön mutta kirjan sankari oli (ainakin henkisesti). Ja yleinen mielipide: helvetin hauskaa lukemista.

Jos vertaa työttömän elämää siihen yksinhuoltaja mutsin elämään, niin onhan se helvetti ihan yhtä juhlaa. Ei tarvitse vahtia ketään, ei tarvitse ruokkia kuin omaa viinahammasta, ei tarvitse paskavaippoja haistella... Siinä on joku miljoona syytä olla mielummin työtön juoppo kun yh-mutsi. Mä en ainakaan rupee yh- tädiks. Mä rupeen mielummin juopoksi.

Työtöntä ei katsota kieroon kun se astelee ostamaan lähimarketista keskikeppanaa yhdeksältä aamulla. Se on se perus juoppo, joka ostaa päivän annoksen. Ja illalla tulee kuitenkin vielä santsaamaan. En tosin tarkoita, että kaikki työttömät on juoppoja. Osa vaan (niin suurin osa). Työtön juoppo voi tehdä mitä vaan ja näyttää miltä huvittaa ja aina voi vedota, että on työtön. Kuinka siistiä oliskaan olla se oman korttelin työtön juoppo?

Juoppoa saatetaan Stockmannilla kattoa kieroon, varsinkin jos se on pultsariksi pukeutunu. Jos sillä työttömällä roikkuu päällä ihan mitä tahansa merkkikledjua, saa salettiin palveluakin. Työtön voi kiertää Suomea pummilla ja jos sakot rapshathaa, entäs sitten? Työtön voi olla vielä koditonkin, ei niillä ainakaan sitten ole sitä kotiosoitetta mihin niitä lappuja lähetellä. Jos junassa vetelee ilman lippua, heitetään työtön-koditon-juoppo pihalle. Entäs sitten? Ei muuta kun seuraavaan junaan mikä pysäkillä pysähtyy, ja matka senkun jatkuu. Ihan sama vaikka takasin lähtis kun ei ole sitoutunut muuhunkun siihen sossun tanttaan, joka jaksaa jauhaa paskaa: "mee töihin".

Mikä siis olisi sen mukavampaa kuin olla se työtön-koditon-juoppo? Vapaus ja rahallisuus on aika kovaa valttia. Entäs sitten vaikka söisi sitä "erääntynyttä" makkaraa päivästä toiseen? Ihan samalla lailla siinäkin on vihanneksia. Ainakin soijaa löytyy (mee vaikka tarkistaa niitä makkarapaketteja sinne lähimarkettiin). Entäs sitten jos sukulaiset kattoo sua vähän kieroon, koska satut olemaan työtön-koditon-juoppo. Ihan kun ne ei tekis sitä muutenkin ja hokis siihen päälle: "ei susta taida tulla oikeen mitään isona".

Omaa elämääni en juuri nyt vaihtaisi työttömän-kodittoman-juopon elämään... Jaa, että miksi? No kuka sano, etten mä sitä mielessäni vois vaihtaa? Vois olla kännissä ja ruveta filosofiksi, koska miettii kuitenkin, milloin se kärpänen siitä elefantin perseeltä lähtee lentoon. Sen jälkeen kirjottaa siitä kirjan ja tienaa miljoonat niinku se Juha Vuorinen. Helmi.

Tätä aihetta voi jatkaa niin loputtomiin. Okei, ne työttömät-kodittomat-juopot voi ehkä vähän döfää, entäs sitten? Kesä kastelee ja kesä kuivaa. Kai sitä voi osata huolta pitää itsestään, vaikkei sitä töissä käviskään. Mä just päätin kun toi renttu, joka asuu meillä, valmistuu ja tienaa miljoonia kuussa, mä jään kotiin ja kokeilen tätä työttömän onnellista elämää. Musta tulee salee paljon vähemmän masentunut. Mut mä kävisin silti ihan huvikseen sen tädin luona, joka puhuu vieläkin ihan vitun hiljaa.